Liimaton massiivihirsi
Massiivihirsi, Pelkkahirsi tai perinnehirsi ovat kaikki yleisnimityksiä tälle kaikista alkuperäisimmälle ja pisimpään käytössä olleelle hirsimateriaalille.
Olemme yksi johtavista massiivihirren valmistajista ja hallitsemme prosessin alusta loppuun valmistaen massiivihirsitalot tukista alkaen itse.
Yksi massiivihirren suosion salaisuuksista on sen aitous ja alkuperäisyys. Se on täysin kemikaalivapaa ja massiivihirsitaloissa onkin asuttu satoja vuosia ilman sisäilmaongelmia.
On myös totta, että mikään tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt nykyään käytössä olevista lamellihirren liimoista haitallisia aineksia, emmekä mekään usko niitä löytyvän. Mutta silloin kun halutaan riskitön rakenne ilman minkäänlaista kompromissia, on valinta massiivihirsi.
Hirsipaksuudet 140 – 320 mm
Valmistamme massiivihirsiä kaikissa kokoluokissa alkaen 140 millimetrin vapaa-ajan asunnon seinähirrestä päättyen yli 300 mm paksuihin hirsiin.
Hintaluokaltaan yleisimmät omakotitalon seinähirret ovat 200 tai 220 mm paksuja. Tässä kokoluokassa massiivihirsi on hivenen edullisempi kuin vastaava lamellihirsi.
Kokoluokassa 270 mm ja yli massiivihirsi kääntyy arvokkaammaksi ja yli 300 mm:n hirret ovat asiakkaille, joille budjetti ei ole se kaikista määräävin tekijä. Myös toimitusaika kasvaa merkittävästi paksuuden kasvaessa.
Kuusi vai mänty?
Kumpi vain. Valmistamme massiivihirsiä sekä kuusesta että männystä.
Mänty on se perinteisin ja käytännössä kaikki 700 – 20 vuotta vanhat edelleen pystyssä olevat hirsirakennukset ovat mäntyä. Perinnenimitykset kuten honka tai petäjä tarkoittavat juuri mäntyä. Nykyaikainen kuivaamotekniikka mahdollistaa valmistuksen myös kuusesta, ja asiakkaat ovat löytäneet myös kuusen hyvät puolet.
Hyvät puolet ovat toki makuasioita, mutta puulajien ominaisuuksia voisi tiivistetysti esittää esim näin:
Mänty:
- Puun väri vaihtelee latvapuun vaaleasta sydänpuun punaruskeaan.
- Suurissa, 200 – 320 mm massiivihirsissä on runsaasti täysin oksattomia hirsiä, mutta niissä joissa on oksa, se on hyvin erottuva, usein melko suuri. Oksat ovat sekä ns terveitä että mustia. Pehmeät lahot oksat poistamme valmistuksen yhteydessä, mutta kuivaa, mustaa oksaa ei voi välttää, sillä 100-200 vuotiaassa tyvitukissa on väkisin kuolleita oksia. Massiivihirren valitseva suhtautuukin oksiin kuin luonnon omiin taideteoksiin, eikä niin kuin kauneusvirheeseen.
- Mänty tuoksuu voimakkaasti pihkalta varsinkin uutena. Tämä tuoksu jakaa voimakkaasti mielipiteitä ja pihkan hartsien ominaisuuksista löytyykin mielipiteitä puolesta ja vastaan
- Männyn sydänpuu on säänkestävyydeltään painekyllästetyn luokkaa.
Kuusi:
- Kuusi on väriltään tasavärisen vaaleaa, joka tosin kellastuu nopeasti suorassa auringonvalossa
- Oksat ovat pienehköjä, vaalean harmaita ja hyvin harvoin kuivia ja erottuvat oleellisesti vähemmän kuin männyn oksa.
- Ne jotka ovat tutkineet wok-päästöjä ovat todenneet että kuusessa niitä on oleellisesti vähemmän kuin männyssä
- Kuusi on umpisoluista joten vesi ei imeydy sen solukkoon, eikä edes painekyllästys tunkeudu kuuseen. Tämä ominaisuus lisää säänkestävyyttä ja siksi kuusi on materiaali josta ulkoverhouspaneelit yleensä valmistetaan.
- Perimätietoon pohjautuvissa puheissa kuusta moititaan ”näreeksi” jolla on taipumus kieroilla. Tämä on kuitenkin vanhaa tietoa, sillä esimerkiksi käytännössä ulkoverhousten lisäksi kaikki lujuusluokiteltu rakennuspuutavara ja kattoristikot sekä liimapalkit ovat nykyään kuusta.
Halkeama
- Kyllä löytyy 😊 Jos halkeamaa pitää vikana, ei massiivihirsi ole oikea tuote. Aihiovalmistustekniikkamme mahdollistaa sen että tuoreeseen aihioon tehdyllä esihalkeamalla halkeama ohjautuu hirren varaukseen suurimmaksi osin. Mutta myös näkyviin jääviä halkeamia on varmuudella. Halkeama ei heikennä puun lujuutta eikä lämpöarvoa, vaan on 1-puisen hirren luonnonlakien sanelema ominaisuus.
Kuinka paksu hirsi tarvitaan omakotitaloon?
Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä joka esitetään kun aiotaan rakentaa hirsitalo. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta sillä hirsipaksuudella on energiatodistuksen laskennassa vain hyvin pieni merkitys.
Energialaskentojen kannalta monin verroin suurempi merkitys on sillä, mikä lämmitysjärjestelmä taloon valitaan ja mikä on ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhde, sekä ikkunoiden määrä ja laatu. Nämä kolme asiaa ovat määräävät. Jos nämä asiat on ”pielessä” jolloin valinnat ovat esim: Suora sähkö tai puulämmitys + painovoimainen ilmanvaihto + merkittävän suuret lasipinnat ja korkea sisäkatto suurehkossa talossa, niin voidaan sanoa että mikään hirsipaksuus ei riitä. Tällaiseen kohteeseen voi saada rakennusluvan vain rakennusvalvonnan erityisen harkinnan ja suopeuden tukemana mutta, siihen ei ole mitään takeita. Lupa pitäisi saada ilman että energialaskennat täyttävät määräykset.
Toisaalta, laadukas ilmanvaihtokone, lämmitysjärjestelmänä maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä ja kohtuullinen määrä ikkunoita, mahdollistaa energialaskennan läpäisyn 180 mm paksulla hirrellä (jonka U-arvo on 0.6 ja joka on ohuin hirsi jonka laki sallii).
Moderni massiivihirsitalo?
Massiivihirsitalon voi toteuttaa tyyliltään modernina, mutta minimalismi jossa tavoitellaan olemattomia vuorilautoja ja eleetöntä ilmettä, on vaikeampi toteuttaa kuin painumattomilla lamellihirsillä.
Massiivihirsi painuu ensimmäiset vuotensa, joka tulee ottaa huomioon aina. Esimerkiksi ikkuna- ja oviaukkojen pielilaudat ovat vähintään 145 mm leveitä, eli ei mitenkään minimalistisia. Massiivihirsitalo voidaan valmistaa citynurkalla, jotta kulmissa ei ole ”ulokkeita”, joita designin nimeen vannovat inhoavat. Mutta rakenteellisista syistä pitkähköä suoraa seinää ei voi tehdä ilman följäreiltä. Eli ”ulokkeet” ovat kuitenkin rakennuksen vyötäröllä, vaikka kulmissa ei olisikaan.
Painovoimainen ilmanvaihto massiivihirsitalossa
Me emme puutu asiakkaiden valintoihin ja mieltymyksiin, mutta massiivihirsitaloihin yhdistetään painovoimainen ilmanvaihto useammin kuin muista materiaaleista tehtyihin taloihin.
Kunnioitamme kaikkien mielipiteitä, mutta myös tehtaamme teknisellä henkilöstöllä on mielipide:
Painovoimainen ilmanvaihto ei ole mikään tae sille, että talo olisi automaattisesti terveellinen asua.
Sitkeässä oleva myytti ja netin ”ammattilaisten” lietsoma fraasi on, että koneellinen ilmanvaihto imee ulkoilmassa olevat homeet ja sienet sisälle taloon. Näin voi toki teoriassa olla, jos ilmanvaihto on säädetty aivan liian alipaineiseksi ja koneen huolto täysin laiminlyöty. Tässäkin tapauksessa korvausilma tulee kuitenkin suurimmaksi osaksi raitisilmakanavaa pitkin suodattimen kautta eikä ”raoista”.
Painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyvät tuloilmaräppänät, joiden tulee olla auki, josta korvausilma saadaan.
Kaikki, joilla on painovoimainen ilmanvaihto myöntävät, että lämmityskaudella kaikki mahdolliset räppänät suljetaan ja jopa tiivistetään, että niistä ei tule vetoa. Eli ilmanvaihto suljetaan kokonaan.
Varsinkin korkeapaineisella pakkasilmalla painovoimainen ilmanvaihto aiheuttaa rakennuksen sisälle lähes hallitsemattoman alipaineen, joka vetää korvausilman väkisin jostain. Eli juuri niistä samoista raoista, joista lämmön talteenotollinen ilmanvaihto on saanut ”haukut”.
Ja lisäksi menetetään 100% siitä lämmitysenergiasta jolla sisäilma on lämmitetty.
